GDPR-kansiot: mitä Mark Zuckerberg tietää sinusta

Euroopan unionin General Data Protection Regulation (GDPR) on maailman kattavin tietosuojasääntely. Jos olet täällä, tiedät luultavasti jo, että sen nojalla voit jopa pyytää kopion kaikesta datasta, jota yhtiöllä on sinusta. Oletko koskaan kokeillut itse? Jos haluat, tässä on joitakin yllättäviä asioita, joita saatat löytää.

Tämä artikkeli jakautuu kolmeen osaan, ja jokainen käsittelee yhtä datankeruun kolmesta tasosta. Mitä syvemmälle tätä datajäävuorta menemme, sitä vähemmän läpinäkyviksi käyvät keruun keinot ja tarkoitukset, joihin kyseistä tietoa käytetään.

Taso 1: Vapaaehtoisesti annettu data

Jäävuoren huippu: Facebook ja Google tietävät kaiken, minkä kerrot niille itsestäsi suoraan. Tähän kuuluu yleensä vähintään nimesi, sähköpostiosoitteesi ja syntymäaikasi. Jotkut käyttäjät antavat kuitenkin vapaaehtoisesti kokonaisen kirjon lisätietoja, jotka menevät reilusti yli sen, mitä verkkoalustat tarvitsevat palvelujensa tuottamiseen. Osoitteet, ammatilliset tiedot ja jopa parisuhdetilanne ovat aika tavallisia alustoilla kuten LinkedIn ja Facebook.

Tällaiset tiedot ovat yleensä profiilissasi, tai voit katsoa ja muokata niitä sivuston asetuksissa. Arkaluonteisemmat tiedot, kuten syntymäaika tai osoite, pysyvät usein oletuksena yksityisinä, mutta iso osa antamistasi tiedoista voi olla kaikkien nähtävillä, tietosuoja-asetuksistasi riippuen.

Taso 2: Kerätty data

Ei ole yllätys, että verkkoalustat tallentavat ja käyttävät dataa, jonka annat niille vapaaehtoisesti. Asiat käyvät paljon vähemmän läpinäkyviksi, kun kyse on datasta, jota ne keräävät toiminnastasi ja sovellusten käytöstäsi. Kaikki, mitä haet, klikkaat tai katsot, tallennetaan. Useimmat navigointipalvelut tallentavat myös koko sijaintihistoriasi. Kanssaperustajani Jakob katsoi hiljattain Google Maps -dataansa ja huomasi, että palvelu oli kirjannut noin 38.8 miljoonaa riviä GPS-dataa. Jos sen tulostaisi, siitä tulisi yli 1,000 kirjaa, jotka ovat yhtä paksuja kuin Raamattu.

Eikä siinä kaikki. Tiesitkö, että monet palvelut seuraavat kaikkea, mitä teet niiden sivustolla, vaikka et klikkaisi mitään? Syntyvää dataa käytetään usein sivuston käytettävyyden hiomiseen tai sen selvittämiseen, millaista sisältöä katsot pisimpään. Tältä näyttää, kun otamme istuntojen uusinnat käyttöön sivustomme analytiikkatyökalussa (PostHog). Katsot Jakobia yrittämässä tilata uutiskirjettämme toista kertaa, koska se on niin pirun hyvä. Katso miten hän menee!

Jotkut analytiikkatyökalut tallentavat myös sen, mitä kirjoitat tekstikenttään, vaikka et painaisi painiketta lähettääksesi sitä. Ole siis varovainen syöttäessäsi salasanoja tai arkaluonteisia tietoja kenttiin, joita ei ole nimenomaisesti merkitty salasanakentiksi, tai sivustolla, johon et luota.

Yritykset käyttävät tällaista tietoa parantaakseen palvelujaan, selvittääkseen mistä pidät ja näyttääkseen sinulle personoituja mainoksia. Käyttäjän on kuitenkin yleensä vaikeampi päästä siihen käsiksi. Voit usein nähdä yhteenvedon tietyistä kerätyistä tiedoista, kuten reaktioista, kommenteista tai hakuhistoriasta, mutta muu tieto pysyy piilossa. Tässä EU ja General Data Protection Regulation (GDPR) astuvat kuvaan. GDPR antaa sinun pyytää kopion datastasi. Siis jokaisesta tiedosta, joka voidaan jäljittää sinuun. Tämä kattaa useimmat kerätyn datan tyypit.

Tämän tiedon pyytäminen voi olla vähän työläämpää ja viedä useita päiviä (GDPR:n nojalla yhtiöiden on suostuttava 30 päivän kuluessa). Data pitää toimittaa koneluettavassa muodossa, kuten JSON-tiedostona. Siitä tulisi luultavasti oikea sivunkääntäjä, jos nimesi on C-3PO, mutta ihmisillä on yleensä vaikeuksia nauttia siitä. Et joudu tuijottamaan ykkösiä ja nollia, mutta kun kahlaat 38.8 miljoonan rivin läpi raakoja GPS-koordinaatteja, ero ei ole suuri.

Oletetaan kuitenkin, että olet jo pyytänyt kopion datastasi palvelusta kuten Facebook tai Google. Tässä on asioita, joita voi yhä olla kiinnostavaa tarkistaa. Facebook pitää esimerkiksi kirjaa viimeisimmästä sijainnistasi (last_known_location.json), sovelluksen kautta tehdyistä ostoista (payment_history.html) ja mainoksista, joita olet katsonut.

Oletko koskaan miettinyt, miksi alat joskus nähdä Facebookissa mainoksia tuotteista, joita katsoit aivan toisella sivustolla? Kohdassa advertisers_using_your_information.html Facebook listaa kaikki yhtiöt, jotka käyttävät henkilötietojasi kohdentaakseen mainoksia sinulle. Näillä yhtiöillä on jo tietoja sinusta niin sanotuissa yleisölistoissa, jotka ne ovat itse keränneet tai ostaneet, esimerkiksi sen, katsoitko tuotetta niiden sivustolla. Facebook yhdistää sen tiedon omaan dataansa ja tekee mainoksista vielä hyperpersonoidumpia. Minulla tämä lista on noin 120 yhtiön mittainen ja sisältää erilaisia datavälittäjiä.

Lisääkin on. Pyysin hiljattain kopion datastani Paybackilta, Master Cardin omistamalta vähittäiskaupan bonusohjelmalta. Sain koko tietueen oikean elämän myymäläostoistani, jotka tein kanta-asiakaskortillani, sekä tarkan historian siitä, milloin olin lähellä jotakin niiden kumppanimyymälää. Vai yritätkö muistaa, mitä kappaletta kuuntelit 9. toukokuuta 2022 kello 6:28 aamulla? Ei hätää, Spotifylla on sinut katettuna täydellisellä kuunteluhistorialla.

Yllä olevat muutamat esimerkit raapivat vain pintaa siitä kerätystä datasta, jota sinusta voi olla olemassa. Yhtiöiden keräämän käyttötiedon määrä on valtava. Pelkkä kansio, jossa on tietoni valituista Googlen palveluista, sisältää 3.7 GBs raakadataa, joka on tallennettu yli 5,000 yksittäiseen tiedostoon.

Se, että tiedetään sinun syöneen kokonaisen 20 Chicken McNuggets -rasian keskiviikkoyönä kello 1:35, ei kuitenkaan tuota Mark Zuckerbergille $270 keskimääräistä vuotuista tuottoa käyttäjää kohden. Yhtiöt käyttävät tätä tietoa tehdäkseen sinusta päätelmiä, jotka ovat niille paljon hyödyllisempiä. Tämä vie meidät datajäävuoren syvimpään osaan, jossa vesi on sameaa ja auringonvalo yltää harvoin perille...

Taso 3: Päätelty data

Tässä alkaa olla oikeasti kiinnostavaa. Datan tallennus ei ole ilmaista, eivätkä teknologiayhtiöt keräisi gigatavuja tietoa sinusta, jos ne eivät uskoisi sen olevan jossain kohtaa hyödyllistä. Totuus on, että ne tarvitsevat näitä valtavia datamääriä analyysiin. Tuloksia voi käyttää tiettyjen palvelujen parantamiseen tai sinun luokitteluun ryhmiin kohdennettua mainontaa tai sisältöehdotuksia varten.

Esimerkiksi tarkan sijaintihistoriasi lisäksi Google käyttää myös nopeutta, jolla liikut, ja monia muita tekijöitä selvittääkseen, mitä kulkuvälinettä käytät. Se arvailee myös päivittäisen työmatkasi reitin ja ajoituksen.

Data, jonka Meta toimittaa GDPR:n nojalla, sisältää myös listan päätellyistä kiinnostuksen kohteistasi sisältöä (esimerkiksi your_topics.json Instagramille) ja mainontaa (esimerkiksi ads_interests.html Facebookille) varten. Instagramin mukaan olen kiinnostunut aiheista Food, Travel Destinations ja Interior Design, mikä osuu aika oikeaan. Minut oli kuitenkin merkitty myös luokkaan Bugs & Worms, harrastukseen, jota en ole vielä löytänyt.

Jos käyttäjä on kiinnostunut aiheesta US-Politics, Facebook saattaa jopa tehdä oletuksia hänen poliittisesta suuntautumisestaan, ja nekin näkyvät täällä. Mainostajat voivat käyttää tätä tietoa näyttääkseen poliittisesti kohdennettua sisältöä.

Jos kuitenkin käynnistät poliittisen kampanjan vakuuttaaksesi ihmiset äänestämään sinua, Facebookin tarjoamat kategoriat voivat olla vähän liian karkeita. Ratkaisu on olemassa. Muistatko aiemmat yleisölistat, joiden avulla yritykset saattoivat yhdistää oman datansa Facebookin dataan? Vuonna 2018 Facebook joutui vaikeuksiin, koska se antoi poliittisen konsulttiyrityksen Cambridge Analytican tehdä juuri niin.

CA käytti käyttäjien psykologisia profiileja, jotka se oli saanut kyselyn kautta, ja yhdisti ne tietoihin heidän Facebook-kavereistaan kohdentaakseen ratkaisevia äänestäjiä ja näyttääkseen heille sisältöä, joka mustamaalaisi asiakkaan vastustajan. Kampanjan kokonaisteho on yhä epävarma, mutta se näyttää yhden monista tavoista, joilla yhtiöt ja poliittiset toimijat voivat yhdistää edellä mainitut työkalut vahvaan data-analytiikkaan ja käyttää niitä edukseen.

Eikä siinä kaikki. Kun yhtiöt eivät käytä 1,000 Raamatun verran henkilötietojasi vaikuttaakseen äänestyskäyttäytymiseesi tai päättääkseen, oletko enemmän ötökkä- vai matoihminen, ne osaavat olla datan kanssa aika luovia.

Esimerkiksi luottotietoyhtiöt (kuten SCHUFA Saksassa) käyttävät rahoituslaitoksilta saamiaan henkilötietoja laskeakseen luottoluokituksesi, jonka pankit sitten ostavat arvioidakseen, miten todennäköisesti jäät lainan maksamatta. Koska luottoluokituksesi on ilmeisesti sidottu sinuun henkilönä, sinulla on GDPR:n nojalla oikeus pyytää se maksutta (vaikka yhtiöt haluaisivat sinun uskovan toisin).

Useiden lähteiden mukaan deittialusta Tinder laski aiemmin jotain luottoluokituksen kaltaista, paitsi että ne arvioivat käyttäjiensä viehättävyyttä yhdistääkseen heidät yhtä viehättävien ihmisten kanssa. Yhtiö väittää kuitenkin hylänneensä tuon mittarin muutama vuosi sitten dynaamisemman järjestelmän hyväksi, joten et näe sitä tekemällä GDPR-pyynnön.

Ota datasi hallintaasi

GDPR on uskomattoman vahva työkalu, kun haluat hallinnan niihin valtaviin datamääriin, joita Big Tech kerää. Mahdollisuus päästä tähän dataan, ymmärtää sitä ja päättää, mitä sille tapahtuu, on iso askel eteenpäin yksityisyyden suojaamisessa ja siinä, että ihmiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä digitaalisesta jalanjäljestään.

Datan tarkastaminen tai poistaminen voi kuitenkin olla niin työlästä, että useimmat ihmiset jättävät sen kokonaan tekemättä. Ja kun saat kopion datastasi, yhtiöiden toimittama tieto on yleensä koneluettavissa muodoissa kuten JSON, joka ei, sanotaan suoraan, ole useimmille meistä erityisen käyttäjäystävällinen. Tässä Datapods astuu kuvaan.

Olemme rakentaneet Datapodsin digitaaliseksi liittolaiseksesi. Se antaa sinulle vallan katsoa, hallita ja jopa jakaa dataasi tavalla, joka on turvallinen ja selkeä. Ajattele sitä digitaalisen elämäsi raivaamisena ja paluuna kuskin paikalle. Datapodsissa on kyse siitä, että datan monimutkainen maailma tehdään helpommaksi käyttää ja hallinta palautetaan sinne, minne se kuuluu: sinulle.